Mulle kans

Olen vähän myöhäisherännäinen, mutta tajusin ennen joulua, että mulla ei ole Mekkotehdas-kirjaa. Sit äkkiä tilaamaan semmonen ja kas kuinka kivasti sattuikaan että löyty ja vielä kunnon alehintaan. Vähän tuli huono omatuntokin, mun mielestä hiukan päälle kymppi on kyllä hävyttömän onneton hinta noin inspiroivasta kirjasta (sisälsi jo toimituksenkin tuo). Voi kun vielä sais ostettua aikaa että ehtis toteuttaa noi kaikki. Esikko alkaa harmikseni kasvaa jo ulos noista kaavoista, mutta nuorimmaisella on vasta parhain mekkoikä edessä. Ja onneks on velä kummilapsia ja kavereitten pilttejä, joille noita mekkoja voi tehtailla.

Ihan ensmäitteks korkkasin olkapussukkajutun. Voisin tehdä tämmösen itellenikin. Pikkukassiin menisi kivasti lompsa, puhelin ja suklaapatukka, siis kaikki olennainen mitä nainen maailmalla tarttee. Tai voishan sen kaavan vaikka skannata x-prosenttia isompanakin. Ensmäinen pussukka valmistui ja se nyt kuitenkin on menossa ei mulle, vaan lahjaksi muotitietoiselle 7-vuotiaalle synttärisankarille, jolla jo on ennestään samasta sinipohjaisesta ruususkankaasta lierihattukin. On sitte kesällä niin tyylilyylinä ettei paremmasta väliä. Vetoketjun korvasin laiskuuttani nepparilla ja olishan noi rypytyksetkin voineet tasaisemmin mennä, mutta olkoot. Sen verran hifistelin että pistin väliin ohuen fleesen, niin ei ole ihan liru tämä kukkainen käsveska.

Tällä liikkuu huulirasvat, pinnit ja kimmellykset ja purperrit ja kuessit vaan kalpenee, sanokaa mun sanoneen. Kyllä mami tietää.

Ja lopuks vielä pari räpsyä Mekkotehtaasta. On kyllä ihastuttava kirja. Voi kun joku tekis vielä pojillekin jonkun vastaavan. Siinäpä haastetta kaikille kirjantekijöille, nih!

Kotitakki, mekkotakki, takkimekko vai mummokolttu?

Kahden vuoden takaisessa Suuri Käsityö-lehdessä on ohje hienoon "taiteilijatakkiin" ja vihdoinkin ehdin tehdä siitä ensimmäisen koevedoksen. Valitsin kankaaksi semikivan retroverhon superherkun sijaan, jos vaikka lopputulos ei olisikaan sopiva, niin ei sitten kirpase kamalasti. Valmis takki on aika jees, mutta ei ihan napakymppi kuitenkaan. Seuraavan version teen kokoa pienempänä. Tässä on nimittäin melko väljä mitoitus, tiedoksi teille jotka aiotte tehdä iltapuhteina kenties oman taiteilijatakin. Tissien kohdalle jäi turhasti väljää, vaikka tein tavallista kaposemmilla saumanvaroillakin. Vastoin alkuperäistä ohjetta tikkasin taskupussit sivusaumoihin ja hihoja pidensin pari senttiä.

Vyön kanssa ja ilman. 

Kyllä mummomekossa on mukavata.