sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Syntymäpäivämekko

Ei ihan uusi ompelutyö tämäkään, mutta postaan kuitenkin. Minä olen ollut vähän huono käyttämään tytöillä mekkoja. Ne on huisin söpöjä, ehkä söpöimpiä vaatekappaleita, mitä ihmislapsella saattaa olla, mutta käytännöllisyys on kääntäen verrannollinen söpöyteen ainakin silloin, kun melkein vauvaikäisestä on kyse. Hepeneille on kuitenkin tilaisuutensa ja päätin ryhdistäytyä mekkoasiassa ja ompelin nuorimmaiselle 1-vuotisjuhliinsa mekon, retrokankaista tietty. Ensimmäiset synttärit meni ja sen jälkeen tämä on edustanut muutaman kerran vielä uudestaan, viimeksi ystävän häissä. Sitten, kun mekko ei enää sovi, se päätynee muistojen aarrelaatikkoon. Tuo yläosan kangas on ruotsalaisten tekosia 70-luvulta. Kuosissa hiippailee leppiksiä kielojen, saniaisten ja vanamoitten seassa. Ehkä ihanin kuosi ikinä.



Mekosta nukkeen. Löysin joskus kirpparilta vuoden 79 Suuri käsityökerho-lehtiä ja siellä oli aika hauska nuken ohje. Nuo hemmot on aika liikuttavia, kulkuset ja kaikki.. Kiljunen otti poikanuken heti omakseen ja nimesi sen "Peetuksi". Peetu rutistetaan illan tullen tiukasti kainaloon ja yön pimeinä hetkinä Kiljunen hiipii Peetu turvanaan vanhempien sänkyyn, melkein joka yö. Jos joku nyt innostuu tikkaamaan oman Pietunsa, niin mainittakoon, että alkuperäisessä kaavassa oli pääkappaleessa virhe. Kasvojen etuosan palaa piti lyhentää muutaman sentin ja tukkapalaa taas pidentää, sitten vasta osat loksahtivat kohdalleen.


Meidän Peetu alla.


lauantai 27. heinäkuuta 2013

Terveisiä autiomaasta

On ollut hämmentävää lukea ukkosista ja tulvista muualla Suomessa. Meillä on satanut kolme tippaa kesän aikana ja eilen annoin tulla vesiletkusta ihan huolella. Vedestä ei onneksi ole pula, sitä piisaa lammessa kyllä. Mustikat varvut on punertuneet ja rapisevat jalkojen alla, joku rhodo yrittää rullata lehtensä henkensä pitimiksi ja loput lurpottaa tai ovat peräti ruskistuneet. Riippapaju (yläoikealla) näyttää tosi huonolta.



Lammessa asuu ahvenia, yksi suostui tänään kuvattavaksi. Veden lämpö vajaa 17 C.



perjantai 26. heinäkuuta 2013

Syksy se tulla jollottaa..

Syksy tulla jollottelee ja kohta saa kiskoa taas lämpimämpää ylle. Ei nyt onneks ihan vielä, mutta senkin uhalla takkiasiaa. Mun mielestä kieppikankaat on kaikkein parhaimmillaan lasten takeissa. Olenkin niitä tehnyt jonkin verran omille lapsille ja sitten ystävien naperoille lahjapakettien täytteiksi. Itselleni olen myös pari pomppaa tehnyt, mut niistä joskus myöhemmin ehkä. Mulla ei ole mitään tiettyä kaavaa, jolla teen, vaan nykyiset takit on aina hyviksi koettujen juttujen yhdistelmiä. Ihan ensimmäisen takin kaavan piirsin muistaakseni jostain Ottobre-lehdestä ja suosittelen selailemaan sen lehden antia, jos joku nyt päättää alkaa takin tekoon. Muutamaan viimeiseen takkiin kokeilin vetskarin sijasta kam-neppejä ja ne toimii yllättävän hyvin, eli ei varmasti jää viimeisiksi. Vuorina toimii lasten takeissa ihan puuvillakin. Yleensähän vuori on tapana tehdä jostain liukkaasta keinokuidusta, mutta hyvin noi luonnonkuituiset versiot on sujahtaneet pilttien päälle. Mä en oikein tykkää keinokuiduista vaatteissa ja jos vaan voi jotain muuta käyttää, niin sitten yleensä käytän. Nämä takit on vähän vanhempia tuotoksia viime vuodelta. Ensin iiris-kuosinen takki, joka lämmittää nyt kummityttöä. Vuorena vanhaa verhoa, olisko jotain puuvillasatiinia, tai sitten jotain sekoitetta, en ole ihan varma, mutta sopii tehtäväänsä mainiosti. Terveisiä Elsalle! Alempana omille muksuille lämmikettä.



Ai niin ja nuo hatut, lierihattu on Ottobren sivuilta ilmaiskaavalla tehty ja pihlajanmarjahattu on lentäjälakki Kukikkaat kuosit-blogista.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Neuvolakorteille kansia

Ensimmäiseksi postaan neuvolakortin kannet, joiden tekemiseen löytyy kerrassaan loistavat ohjeet  Villapata kiehuu -blogista. Kummipoika sai jokin aika sitten lahjaksi tällaisen ja nyt isosiskojen pitää saada myös omille korteilleen vähän fiinimmät kotelot, tietysti :) Vaikka retrokankaista tykkään hulluna, niin on noi maatuskatkin niin herkkuja, ettei mitään rajaa. Alimmaisena kuvassa Kiljusen omat kannet vanhasta Finlaysonin kankaasta. Viikonloppuna maatuskat köpöttelevät uusille omistajilleen, toivottavasti väri miellyttää nuoria neitoja.


keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Tervehdys!

Hei kaikille!
Tässä on blogini, jota olen muhittanut mielessäni jo tovin jos toisenkin. Saan itse valtavasti inspiraatiota muiden nettipäiväkirjoista ja toivonkin, etten ole pelkästään saavana osapuolena, vaan te saisitte myös tästä jotain.

Suunnittelen kirjaavani tänne juttuja ihan tavallisista asioista, harrastuksista, mökkeilystä, elämästä lapsiperheestä ja sen sellaista. Perheeseen kuuluu mies ja kolme jälkeläistä, kutsutaan heitä tässä vaikka Tintaksi ('07), Kiljuseksi ('10) ja Tuituksi ('12). Tämä trio täyttää päivät hyvin tehokkaasti ja se vähäinen määrä, joka sitten jää harrastuksiin, kuluu ompelukoneen ääressä tai puutarhanhoidossa mökillä. Olen viettänyt useamman vuoden kotona lasten kanssa ja nyt kokeilen siipiäni yrittäjänä. Vaikka yritysasiat täyttävätkin pääkopan aika lailla, tarkoitukseni on sivuuttaa ne hyvin pitkälti tässä blogissa.



Seuraa blogiani Bloglovinin avulla