lauantai 27. joulukuuta 2014

Kohta onkin juhannus taas

Joulun pyhät alkaa olla pulkassa. Aattona pupelsin kalkkunaa ja laatikoita anoppilassa, sitten siirryin mökille ja mammapappalan suuntaan. Tänään kasattiin tänne korpeen vanhempieni kanssa kootut teokset ja päivän rääppiäisistä ei enää paljon joulumuonaa jäänytkaan, onneks. Pukilla oli kovasti kiire ja tänä vuonna se jätti lahjat appivanhempien oven taakse, koputti vain lähtiessäs. Oi sitä serkusten onnea kun tenavat löysivät säkin mummin oven takaa.

IIIIIIK!



Jotain asioita tuli minunkin pajasta tontuille jaettavaksi. Nyt varmaan jo uskaltaa paljastaa? Siskolle ja ystävälle tekaisin enkkulaku-tumput Mallikelpoisen ohjeella. Kiitos vaan tekijälle kaavasta, tosi kivat kädenlämmittimet tulikin! Nämä tumput on joustocollegea, mutta mitenköhän ohje toimii peruspuuvillan kanssa?


 Siskon likat saivat pipon ja kaulurin. Pipon kaavan (sellainen muodikas "lörppä" toki, onhan kummitäti ajan hermoilla) nappasin jostain Ottobresta ja tuubiin nyt ei mitään kaavoja paljon tarttekaan. Kaksinkertainen pötkylä ja väljyys sellainen, että menee pää läpi. Kangas on Metsolan Milkmess-joustocollegea.


Viljo, yksi elämäni miehistä sai takin, samanlaisen mitä omalle jäbälle tikkasin kesemmällä. Kankaat ja vetskari on kirppareilta, välissä kerros ohutta fleeseä ja nopeasti laskin että poikien takeille tuli hintaa noin 5 rahaa. Työtunteja tietysti tuli lisäksi, mutta eihän sellaisia lasketa kun saajana on maailman komein 2-vuotias mies. Menin sössimään kauluksessa kohdistuksessa ja leuan alla on saumoissa pieni heitto. Joulu se vaan tulla jollotti sen verta haipakkaa että virhe jäi korjaamatta. Voi kettu kun ärsyttää se, mutta näillä mennään. Toivon että takin saaja on sen verran suurpiirteinen hemmo, ettei se käyttöä haittaa.


Ja Pukki muisti toki rakasta anoppia. Sain kerran häneltä Martta-lehden "jos vaikka halaut tehdä tommosen hiiri-pyyhkeen". Selvä vihje eiks? Siispä anopille rouva hiiri pakettiin. Otuksen mekko toimii käsipyyhkeenä ja sen saa irrotettua pesua varten. Aika hauska, voisin ehkä mökille tekaista oman hiiren ja sille pari vaihtokolttua tietty. Mekon kankaat on FB:n Lumppulasta.



Alkuperäinen ohje Marttojen julkaisussa.


Mää aina salaa ahmin anopilla Martta-lehtiä. Kaikissa meissä asuu kätevä emäntä.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Lentsun viemänä juhlavalmisteluja

Meitä on riepotellu armottomasti kulkutauti. Hirvee köhä jne. Olen tässä rykimisen ohessa koittanut ideoida esikon synttärijuhlia ja kekkasin omasta mielestäni oikein hyvän idean vieraiden lahjomiseen. Siis kun mun mielestä se ei kuulu ollenkaan synttäreihin, mutta nykyisin kuitenkin lähestulkoon aina lastenjuhlissa vieraat lähtevät kotiin jonkun nyssäkän kanssa ja sattuipa kerran niinkin, että eräs pikkuinen poika pillahti itkuun, kun tajusi ettei meillä ollutkaan vieraille paketteja. Aikani kun nyt pohdiskelin lahjadilemmaa hokasin että määhän teenki niille tonttulakit. Jes! Ja samalla saan hassattua tilkkusilpettä käyttöön. Kaivelin sopivan värisiä siivuja kaappien perukoilta, osa jo jostain puhki kuluneita verhoja, osa tärkissään olevia hienouksiakin, pieniä ja isompia paloja sitä sun tätä.

Yks yö tässä niitä paukutin sitten 9 kipaletta, sen verran mitä kutsukortteja läks maailmalle. Kulkusia en vieläkään omistanut, mutta anopin lahjoittamasta nappikasasta kaivelin lisää kultasia.. no, kullan värisiä nappeja, passaa oikeen kivasti kulkusten virkaan. Nyt tarttis vaan keksiä kui mä laitan nämä jakoon. Jotain pullonpyöritystä ehkä? Ideoita?



Ja juhlien rekvisiitaks virittelin viirinauhoja, koska ne nyt vaan on niin hienoja, minkäs teet.



Punavalkonen syömähuoneeseen ja vihreempi olkkariin.


Ostoslistassa lukee ilmapallot ja tarjoiltavat on vielä suunnittelematta ja hankkimatta. Mut on tässä vielä koko huomisilta aikaa...

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Pienen budjetin sohvat

Olen ilokseni huomannut, että alan jo viihtyä aika hyvin olohuoneessani, joka tähän asti, siis neljän vuoden takaisesta muutostamme saakka, on tuntunut jotenkin keskeneräiseltä. Heti pyöreän pöydän tullessa huoneeseen meni vaalea saumoista ratkeileva sohvakin vaihtoon. Huomasin nimittäin Tori.fi:ssä lahjoitetaan ilmoituksen. Siinä oli meidän "uusi" sohva, jonka kanssa tulen juttuun paljon edellistä paremmin. Ruskea nahkasohva nojatuoleineen on mukavasti patinoitunut, pari nappiakin puuttuu, mutten anna sen häiritä. Eikä hinta paljon kirpaissut, hakemisen vaivalla lähti.


Vanhan sohvan sisuksista silppusin talteen muutaman muhkean vanutyynyn, tikkasin päälle puuvillakankaan ja sen päälle vielä retroisat tyynyliinat.


Sohvista tonttujuttuihin. Päiväkotiin sai tuoda tonttulakit ja minä sitten edellisenä iltana (yönä) tikkasin pari enshätään, kun minkäänlaista tonttuvarustusta ei jostain syystä kaapeissa kierinyt. Kulkusiakaan ei ollut jemmoissa, mutta melkeen samahan on anopin antaman nappiläjän kultakimmellysnapit. Kyllä niistäkin joku kilinä irtoaa kun oikeen joulutontun raivolla vispaa. Ehdin tikkaamaan vain pari tonttukotsaa ja ainakin yksi pitäisi vielä ehtiä jouluksi askartelemaan, että ainakin kaikki tämän talon pikkutontut saisivat virkahattunsa pyhiksi käyttöön.


Lopuks vielä tämän päivän kirput. Tylsähkö, käytännöllinen saalis, mutta tulee niin tarpeeseen ettei tosikaan, jäbälle huppareita ja pari paitaa. Edelliset on hajonneet atomeiksi ja  vielä jäljellä sinnittelevätkin ikään kuin kutistumaan päin uhkaavasti.


Hienokuntoinen puolalainen emalimuki lähti neljällä eurolla. Mökille meinasin viedä kahvikupiksi ilostuttamaan aamun rähmäisiä silmiäni. Tämmösiä tarttee saalistaa lisää.