Toilettipussien jatko-osa

Tuli tehtyä toinen ja kolmaskin vessapussi. Viimeisin alkaa olla jo sen suuntainen, joka mielessäni siintää. Kangas on jotain merkillistä kudottua, miniatyyriräsymattoa muistuttavaa juttua, aika paksua ja sen vuoksi osittain tuskallista ommeltavaa, mutta vanha Pfaff hoiti hommansa kiitettävästi kuitenkin. Tämä kappale taitaa jäädä omaan vessankaappiini,koska väri on suosikkini, herkku turkoosi ja pinta mukavan rouhea, tykkään. Sisäpuolelle saksin turkoosia pulia. 90(jösses!)-lukulainen meikkipussini, joka tuli muinoin erään leikkaaliimaaaskartele-mainoksia syytävän postimyyntityrkyn kylkiäisenä, joutaa roviolle.

Ai niin, se toilettipussi numero 2. Ei se oikein natsannut. Tuli liiaksi käsilaukku. Ja mä en ole käsilaukkuihminen ollenkaan.Toinen sankakin piiloutui kuvasta. Mua kiinnostaa tuo mustavalkoinen ohut, aavistuksen joustava sametti, että minkä puljun tekosia tuo on ja onko tämä vanhaa, vai nykypäivän tuote?

Jos joku nyt ihmettelee, miksi tehtailen tämmösiä, niin taka-ajatuksena on tehdä vessapusseja tuonne yrityksen puolelle. Koekappaleita syntyy väkisin ja koitan tietysti löytää niillekin jotain kunniallista käyttöä.

Lopuksi vielä äitimuorin kirpparilöytö, Finlaysonin kyyhkysiä. Hää tempas sen hienouden olohuoneensa seinään ja kyllähän sitä kelpaa kattella.

 

  Ja vielä oma löytöni, joka sekin päätyi äitimuorille. Oranssinpunainen iso kattila. Syötävän värinen yhdistelmä vanhan sinisen kaverina.