Meillä on ollut vähän hapokkaita viime viikot. Tenavilla oli mahavaivaa, yhdelle iski märkärupi, sitten mulle yrjötauti, heti perään kaikille lentsu ja nyt pienin sai vielä korvatulehduksen. Tässä ohessa hajosi molemmat autot ja imuri oli muutaman viikon varikolla (onneksi meni takuuseen). Viimeiseksi lähti mökin saunan lattia purkuun, koska joku fiksu on sen aikanaan päällystänyt lasikuidulla ja vettä sinne väliin on tietty sitten päässyt muhimaan Minne vaan silmäni käännän, näen keskeneräisyyttä, rempallaan olevia asioita ja tekemättömiä juttuja. Mutsi olisi vähän lataamon tarpeessa..
Käsityötkin on jääneet vähemmälle, niskaan kaatuvat hommat tappavat luovuuden. Noh, tänään sentään tuli taas jotain valmista pitkästä aikaa. Onkohan nämä kelit vai mitkä, kun meni aatokset jo syksyyn. Tein Tuitulle, kuopukselle siis, ah niin muodikkaan ruttukurtturyppyvekkikikkuräkäkkyräpipon ja tuubihuivin kankaasta, jonka ipanan kummitäti antoi kerran lahjaksi ajatuksella "teeppä jotain Tuitulle". Pipojuttujen jälkeen trikoota jäi vielä hyvä siivu jalostettavaksi johonkin muuhunkin.
Kiitos vaan Laura mäyräkoirista!
Johan teillä on ollu ajat! Kuis kaikki tulleeki aina tollai kerralla... Seesteisempää loppukesää.
VastaaPoistaUh, kuulostaa rankalta. Jaksamista!
VastaaPoistaTosi hienot mäyrikset!
Niin. Ei onneksi mitään megalomaanisen kauheaa, mutta paljon pieniä asioita kerrallaan, jotka saa arjen takkuamaan ihan huolella.
VastaaPoistaEve, puolisko uhoaa että saunan lattian kasaa nopeasti uudelleen, kun vaan saadaan puutavarat kokoon, mamien syyssaunailta on siis voimassa remontista huolimatta.