Lippis (paranneltu versio)

Innostuin nyt tuosta lippiksestä tekemään vähän erilaisen version. Skippasin alkuperäiseen ohjeeseen laaditun takaosan kumpparin ja leikkasin päänympäryskaitaleen heti oman kaalin mittaseksi ja rypytin kuupan takaosan suoraan kaitaleeseen kiinni. Mun mielestä jotenkin siistimpi ja simppelimpi noin, toki tällä tavalla pitää tehdä päärenkulasta tyköistuvampi ja sen jälkeen lakki ei ole "yhden koon passaa joka päähän" asuste. Vieläkään en ole ihan tyytyväinen, vaan teksin vielä pari viilausta malliin. Tartteeks mun nyt kolmaskin vielä väsätä? Vissiin.

Väri on aina kauheen vaikee valita ja koska en oikein osannut päättää, niin tein sitten joka palan eri kankaasta. Välillä ärsyttää tämä oma päättämättömyys ja joka suuntaan meneminen. Käytännössä on sitten kaikennäköstä ja väristä myssyä ja härpätintä, mut mistään harmonisesta kokonaisuudesta ei mitään tietoakaan ( eli "ei mitään päällepantavaa"). Minkäs teet kun kaikki on niin ihkua ja kivaa.

Mummelivainaan kangasnyssäkästä

Sain ystävän kautta erään kuolla kupsahtaneen mummon jälkeen jättämiä kankaita säkillisen ja penkoessa tuli vastaan huolellisesti puolivalmiiksi asti harsittuja kesken jääneitä vaatteita. Siis käsin harsittuja. Respektiä. Monikohan nykyään jaksaa harsia ennen varsinaista ompelua? Siis koko vaatetta. Kovasti oli pieniä enimmäkseen säkin puolivalmisteet, mutta ainakin yksi yläosa oli kooltaan itselleni sopiva ja materiaaliltaan sellainen, että totesin sen loppuun valmistamisen arvoiseksi. Kyseessä oli trikoinen toppi tai teeppari, joka oli leikattu kahdesta samanlaisesta puoliskosta. Ei tissilaskoksia, ei mitään ekstraa. Toppi oli makuuni vähän lyhyt, joten tikkasin helmaan neulotun resorin. Kaula-aukkoa vähän muotoilin ja hihojen ja kaula-aukon reunat vain käänsin.

Valmis!

Anteeks kauheesti, kulahtanut tissiliivinolkain näkyy, vaikka just oli jossain laatu-uutissivustolla ohjeet miten ei kannata mokata alusvaatevalinnoissa kesävaateaikana ja tää oli yksi kauhia synti pitkässä listassa. Anteeks vielä kerran.

Ja nää on sitten näitä. Oikeen kivoja aloituksia ja varmaan tosi hienoja sellaisen henkilön päällä, jonka vyötärö on pohkeeni paksuinen. Mitähän näille tekis? Harmittaa, että jo tehty iso työ menee ehkä ihan hukkaan, jos näistä ei kellekään sopivaa saa tehtyä. Aina vaan herää kysymys, että kui pieniä ihmiset oli joskus 60-70-luvulla?

Lippalakki syksyyn

Mulle delegoitiin hiljattain verhojenlyhennysprojekti ja siitä jäi kapoiset hukkapätkäviipaleet, juuri sopivasti aikuisen kivaan  lippalätsään jonka kaavan bongasin Moda 5/09 lehdestä. Lehti taas kulkeutui pieniin karvaisiin kätösiini sukulaistädin komeroista, eli kiitos vaan Hannele. Hannele on myöskin kovasti kätevä emäntä ja jos sattuu olemaan tili Facebookissa niin täällä ainakin voi ihastella hänen töitään.

Tämä ensivedos lippahatusta lähtee verhojen omistajalle mutta mun täytyy kyllä tehdä nyt heti itsellenikin tällainen syksyksi. Hattu menee korville asti, niin passaa viileämmillekin keleille.

Shoppailemassa

Heilahdin ohimennessäni  tämän kylän kirpulla ja enhän mää sieltä taaskaan tyhjin käsin ulos päässy. Esikko oli mukana ja hellyin sitten lapsillekin jotkut värityskirjat ostamaan tasapuolisuuden vuoksi kun kerta itelleenkin tuli jotain sälää taas hamstrattua.

Niinku vaikka omenaisia purkkeja kolme, 1, 2 ja 3 rahaa maksoivat. Oikeen siistejä ja sisältäkin ihan käyttökuntosia. Täytyy varmaan jouluna leipasta jotain pipareita noihin. Sitä en osaa sanoa onko noi vanhoja vai tätä päivää, nättejä kumminkin. Jos joku tietää taas jotain, niin kuulen mielelläni.

Finlaysonin liina, pikku palanen Tampellaa ja vihreää satiinipuuvillaa iso siipale.

Iso puuvillainen lasten kangas, jonka joku hinnoitteli kahden euron arvoiseksi. Näin tuon Kiljusen syystakkina, mutta raskiikohan tuota ees pilkkoa. Kunto ei ole ihan tuliterä, jotain haalistumaraitoja oli havaittavissa, mutta annoin sen nyt anteeksi tällä kertaa, kun kuosi on niin kiva. Onkos tämä kellekään tuttu? Valmistusmaana taisi lukea Brasilia.

Ja iih, niin söpö keppo suodatinpusseille. Mökille mahdollisesti.

Kaftaani pyöreästä liinasta (ohje)

Näin eilen kälyni päällä kovin mukavan oloisen, pitkähelmaisen ja liehuvahihaisen vaatteen ja innostuin heti. Googlettelin illalla kaftaaneja ja sain ajatuksen tuunata pyöreästä puuvillaliinasta lyhyemmän, paitamittaisen yläosan. Inspiraation iskettyä en meinannut nukkumaan päästä, oli pakko saada liehuvainen visio toteutettua valmiiksi. Puoli kahden aikaan sitten yöllä sain homman valmiiksi ja sen kyllä huomaa seuraavien kuvien sävyistä. Harmittaa kelmeät keinovalot ja hämäräkuvien keltaisuus, mutta kuvitelkaa mielikuvissanne vaate esimerkiksi aamiaiselle nurmikolla tai rapujuhliin.

Uhrasin koeversioon jo parhaimmat päivänsä nähneen, vähän haalistuneen liinan, värikin on vähän syksyisen oloinen, mutta tulee se syksy sieltä ihan kohta.

Tässä valmis kaftaani, tai voihan tätä vaikka viitaksi kutsua.

Ja kui se sitten värkitään? No tämmöttis: Otetaan pyöreä liina (retro totta mooses sen olla pitää).

Etsitään keskikohta ja saksitaan siihen kaula-aukko. V, O, vene tai mistä nyt sattuu tykkäämään. HUOM! Saksi reikä varovasti. Liian pientä voi aina suurentaa, mutta toisinpäin ei onnistukaan.

Leikkaa toisesta kankaasta kaula-aukkoon muotokaitale, siis kaula-aukon reunoja myötäilevä, muutaman sentin levyinen suikale. Tässä kohtaa surautin kaitaleen ulkoreunat saumurilla, mutta jos ei ole saumuria, voi reunan kiinnitikatessa vain kääntää piiloon (kaula-aukon voisi huolitella myös esim ohuella vinonauhalla). Neulaa muotokaitale kaula-aukkoon oikeat puolet vastakkain. Nakuta ompelukoneella kaitale kiinni kaula-aukon reunaan, siksakkaa ja jos aukossa on teräviä kurveja kuten alla, leikkaa pienet viillot saumanvaraan kurvin kohdalle ruttujen ehkäisemiseksi, mutta varo ettet leikkaa ompeleen yli. Käännä muotokaitale vaatteen sisäpuolelle ja ompele se reunastaan kiinni päällikappaleeseen. Fiksu käyttää nuppineuloja apuna.

Pue vaate päälle ja tsekkaa vyön paikka. Asettele liina suoraksi nurjat puolet vastakkain ja ompele sopivalle korkeudelle napinlävet vyönrei´iksi molempien kerrosten läpi. HUOM! Jätä reikien väliin väljästi tilaa, huomioi että sinun pitää päästä pujahtamaan paidan sisään. Käytän itse vaatekokoa 40 ja sopiva vyönreikien väli itselleni on noin 55cm.

Liihottele muotiluomuksessa ja tee naapuris kateelliseksi.

Riehaantuva parveke

Ajatuksenani oli seurata blogissa parvekkeen vihertymistä, mutta minkäs teet, kun ei ehdi puoliakaan mitä olisi mielessä. No, tässä nyt seuraavaks semmosta. Kovasti on tomaatit, ananaskirsikat summuut venyneet viime kertaisesta vaikka ilmat onkin olleet arktiset. Olen harventanut puskia syytämällä niitä kavereille, viemällä osan mökille ja yhden ananaskirsikan onnistuin poikkasemaankin. Napsahtavat helposti katki, siirrelkää siis niitä varovasti jos teillä semmosia on. Bongasin ananaskirsikoista pieniä lyhdynalkuja. Mahtaakohan nämä vielä ehtiä kypsyä valmiiksi ja pitääkö näistäkin napsia varkaita niin kuin tomaateista?

Lehdet on komeet ananaskirsikalla

 Yksi ananaskirsikoista vasemmalla kuvassa. Se kasvaa suuressa altakasteluruukussa ja juurelle tälläsin muutaman persiljan. Pöydällä ja kattoroikottimessa kiipeilee krasseja ja elämänlanka.

Yksi elämänlangoista (vai päivänsinikö tämä oli..?) on kiepassut toisessa päädyssä olevan parvekelasin avaamisessa käytettävän narun syleilyynsä. Koitin höllätä rehua vapauttaakseni narun, mutta kuristajaköynnös ei ollut yhteistyöhaluinen. Olkoot siinä sitten.

Persiljan kasvatus onnistui isossa muovilootassa keskimäärin hyvin. Nyt nuo kai pitäisi napsia talteen ja kuivata.

Tomaateissa näkyy vihdoin jotain. Lieneekö kylmät kelit vai mikä, että nyt vasta näkyy ensimmäiset tomaattibeibit. Arveluttaa näittenkin kypsyminen, mahtaaks tänä kesänä ainakaan?

Siinä vielä yleiskuvaa.