Esimerkiks tähän palleroiseen keltakantiseen muovirasiaan, joka on kuulemma pyöreän näkkärin säilyttämiseen tehty alunperin. Mä en oikein näkkäristä välitä, joten se matkustaa ehkä mökille keksipurkiksi. Siellä tarttis kaikki elintarvikkeet ollakin aina jossain kannellisissa kipoissa, kun köökissäkin suhaa usein joku muurahainen ja pelkään että sinne joku kaunis päivä löytää jotkut jauhonnakertajailjetykset, kun en ole noihin säilytysasioihin oikein panostanut.
Yhessä loossissa mua huuteli keltuaisen keltainen leipomiskulho. Varmaan vanha sekin. Onpa se kova ja painava verrattuna näihin nykyisiin muovikulhoihin, joita meillä halkee harva se päivä, kun kersat pitää niitä oktonauttikypärina. Tällä ne ei kyllä sitten leiki, tai mutsi muuttuu tosi mustaks. Punavalkoraita pönikkäkin halus ängetä mun ostoskoriin. En sitten jaksanu alkaa taistelemaan sen kanssa, tulkoot sitten.
Kattila, terästä vissiin (mä olen vähän huono näissä metalleissa), painava se ainakin on. Se maksoi euron ja aattelin että siinä lapsille hiekkalelu tai parvekkeelle kukkapurkki, mutta kun näytin sille kotona taikasientä, tai mikä ihmesieni se nyt olikaan, siitä tulikin oikeen säihkyvä ja kiva ja noi joskus aikaisemmin kirpparilta ostamani kastikesotkottimet jotenkin haluais pariutua tuon kattilan kanssa. En mä ehkä raskikaan tuota kukkapurkiksi haaskata. Mökillä tuolla vois kaminan päällä lämmittää vaikka jouluna plökiä.
Sitten ostin vielä ison mapillisen "Jokanaisen käsityökurssi" -ohjeita ja kaavoja, mutta palaan siihen myöhemmin ihan erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti