keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kotitakki, mekkotakki, takkimekko vai mummokolttu?

Kahden vuoden takaisessa Suuri Käsityö-lehdessä on ohje hienoon "taiteilijatakkiin" ja vihdoinkin ehdin tehdä siitä ensimmäisen koevedoksen. Valitsin kankaaksi semikivan retroverhon superherkun sijaan, jos vaikka lopputulos ei olisikaan sopiva, niin ei sitten kirpase kamalasti. Valmis takki on aika jees, mutta ei ihan napakymppi kuitenkaan. Seuraavan version teen kokoa pienempänä. Tässä on nimittäin melko väljä mitoitus, tiedoksi teille jotka aiotte tehdä iltapuhteina kenties oman taiteilijatakin. Tissien kohdalle jäi turhasti väljää, vaikka tein tavallista kaposemmilla saumanvaroillakin. Vastoin alkuperäistä ohjetta tikkasin taskupussit sivusaumoihin ja hihoja pidensin pari senttiä.


Vyön kanssa ja ilman. 


Kyllä mummomekossa on mukavata.

4 kommenttia:

  1. Iiiih, ihana!!! (Arvasit varmaan että tykkään) Niin että mummokolttua voi sanoo taiteilijantakiksikin? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kätevää, että jos ei vaikka tunnista sisäistä mummoaan tahi halua edustaa mummojen univormussa, voi sanoa sitä vaikka taiteilijatakiks. Toki eihän nykymummot kaikki kotitakeissa liihota, on Marimekkomummoja, HM-mummoja, erämummoja ja prätkämummoja, erilaisia mummoja. Minä(kin) oon neljääkymppiä lähestyvä tuleva mummo joka tykkää tämmösistä oman lapsuuden aikasista mummojutuista. Aloitin innostuksissani jo toista mummomekkoa tekemään nyt kun löyty hyvä kaavakin.

      Poista
  2. Komia läninki! Näin pohjalaisittain sanottuna. Onneksi nyt hameet ja mekot alkaa olla taas in. Tuollaiseen naisellisuuteen minäkin haluaisin päästä! Terkkuja Hailuodosta! Riita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos kiitos vaan. Sit vaan koltut päälle liehumaan ja menoks! :D

      Poista