Kevätsiementelyä ja parvekkeen ennen-kuvia

Perinteinen kevätyrjö kävi kaatamassa koko köörin. Purjoilun kliimaksi osui edellisyöhön. Me muut aletaan olla jo tokenemaan päin, mutta puolisko vasta aloittelee. Pyykkiä tuli taas kerran kiitettävästi, mutta vuoden takaisesta (laskin silloin pesseeni 11 koneellistä oksuriepuja), nyt ehkä vain puolet. Ilmeisesti ipanoitten tähtäystarkkuus on kehittynyt tällä välillä.

Pyyhkimisrättejä menee ja tulee ja niille piisaa hommia. Alkoi olemaan vanhat "talouspaperit" sen verran härskin näkösiä, että ne jouti menemään. Uudet tekaisin vanhasta pussilakanasta, joka jostain syystä otti ykäriepuja pyörittäessä lopullisesti nokkiinsa, oli mennyt ja revennyt ihan huolella kahteen suuntaan pesun aikana. Kangas on kuitenkin aika kiva, vanhaa Finlaysonia ja se ansaitsi vielä jatkoajan pyyhkiliinoina.

Sitten niitä parvekeaatoksia. Parveke on iso, asunnon parhauksia, mutta se on jäänyt totaalisen heitteille ja vaille ansaitsemaansa huolenpitoa. Arska paistaa sinne etelä-länsisuunnasta, mutta onneksi suurin osa säteistä siivilöityy metsikköön. Lukuisten remonttien vuoksi (muuttaessa pikku pintaremontti, keittiön uusiminen, kosteusvaurion kuivatus, ikkunoitten saneeraus jne), on parveke ollut säilytyspaikka kaikenlaiselle rempparoinalle, työkaluille, levyille, hilavitkuttimille... Nyt olis loistava aika tehdä asialle jotain. Tässä tämän päiväinen tällä hetkellä-kuva, ryjää riittää edelleen ja toivottavasti kesemmällä on jo enempi vihreää:

Tuolla perällä on puinen pöytä "kukkapöytänä". Parissa isoimmassa ruukussa talvehtii villiviinin alut viime kesältä (terveisiä Katja, ne on sun takapihaltas kähvelletty) ja ovat ilmeisesti hengissä, koska näyttävät tuuppaavan jo lehtien alkuja.

Lattian isoissa sinisissä ruukuissa asuu valkoinen siperiankärhö ja toisessa sininen alppikärhö. Niissäkin alkaa olla kunnon lehdenalkuja jo (ja viime vuotiset killuu edelleen oksissa).

Toisessa päädyssä on olevinaan oleskelunurkka, eli se jossa haaveksin joskus istuvani kesäiltana hörppien sihisevää tai aamukahvini nauttien. No, totuus on hieman toinen. Aika vähälle käytölle on päädyn penkki ja pöytä jäänyt, kiitos lapsiperhearjen. Ehkä sit eläkkeellä. Haavemaailmassani parvekkeella kasvaa yrttejä, joita napsin tässä hökkyrässä roikkuvista ruukuista.

Nyt on sitten hyvä yritys saada asioita toteen. Kaikenlaista itua pukkaa jo purkeista. Itämässä on chiliä, ananaskirsikkaa, mansikkakoisoa, tomaatteja, persiljaa, punaista basilikaa, jättipoimulehteä ja rucolaa. Pavut ja muutama muu myöhäisempi rehu saavat vielä vähän odottaa. Osa noista matkailee mökille sitten, kun selviävät ulkoilmastossa.

Puolisko innostui hifistelemään ja meni ostamaan turveruukkuja. Mulla ei ole kovin hyviä kokemuksia moisista, kun joskus niitä kokeilin. Kuivahtivat aika haipakkaa vauhtia, eikä niistä muistaakseni sitten mitään valmista tullutkaan. No, kokeillaan nyt sitten taas noitakin.