Kani nimeltä Salaatti

Tässä on meijän uus lemmikki, saatiin se tänään vanhemmiltani, jotka taas pelastivat tämän suloisuuden kirpparilta. Tintta risti sen Salaatiksi. Salaatti oli terve, valkoinen pupu vielä tänä aamuna, nyt se ontuu yhtä koipeaan ja sen turkki on läikikäs porkkanoista, nurmikosta ja ties mistä. Illalla salaatin omistajuudesta tuli sen verran kova vääntö (alkoi tulla jalkaa ja kämmentä puolin ja toisin), että tuhma mutsi tuli ja heilautti jyrsijän olohuoneen kirjahyllyn päälle näkymättömiin. Salaatti lepäilee siellä ens yön haavojaan nuollen ja huomenna mietitään taas miten me jaettais tasapuolisesti sen hoitovuorot.

 Sitten vielä pieni parvekepostaus. Ystävä muutti rivariin ja sen takapihalla kasvoi villiviini (ei imukärhi- vaan sitä kiertyvää laatua). Rohmusin siitä jokunen viikko sitten pari pätkää, pidin vesilasissa, kunnes alkoi ilmestymään juuria ja sitten tuuppasin isoon ruukkuun. Näyttävät yllättävän hyvinvoivilta mun laittamiksi. Parveke on yksi projektini myös. Se on aika ankea paikka tällä haavaa, kiitos taloyhtiön ikkunaremontin, mutta pikku hiljaa laitetaan sitä viihtysämmäksi taas. Lapset vähän rajottaa tässäkin hommassa. Lasitkin on harmaana remontti- ja siitepölyistä, mutta ei ole tullut sopivaa saumaa jynssätä niitä. Jonkun pitäis ottaa lauma hoitoon siksi aikaa, ettei ne hyppele alas sieltä. Tässä se villiviinin alku. Terveisiä Turkkuseen sinne yhteen takapihaan.