Pari kirpparisaalista taas

Tässä uus keittiöni timantti ja äitienpäivälahja itelleni itseltäni. Miks ihmeessä olen mennyt joskus ostamaan ankeita teräskattiloita, kun tämmösiäkin löytyy? Valmistajasta tai edes valmistusmaasta ei ole mitään merkintää, tietääkö joku?

Ja tämä Lumppulasta bongaamani pyöreä puuvillaliina kolahti eilen postiluukusta. Sopisi syksyyn, ehkä jouluunkin. Mökille ehkä. En taida raskia silputa tätäkään.

Kuljen ipanoitten kanssa joka päivä eskariin mennessä pihan ohi,  jossa häärii täti, joka on selvästi puutarhaihmisiä. Hän sattui pari päivää sitten sopivasti olemaan kohdalla ja kysäisin haluaisiko hän mahdollisesti pari ananaskirsikan tainta pihalleen. Näin onnistuin lempeästi ja rehuystävällisesti harventamaan parvekeviidakkoani hieman. Oma äitimuori lupautui myös antamaan kodin parille rehulle. Kiva kun kelit lämpeää, jos vaikka nuo pikkuiset taimet siitä innostuis kasvamaan kokoakin pikkuhiljaa.

Klassinen kellohattu

Nakutin Jokanaisen käsityökurssi-kansiosta "Klassisen kellohatun". Kiva kaava, mutta koko on outo, 56 senttimetriä. Se ei ole selkeästi lapselle mitoitettu, mutta minulle, pienehköpipoiselle aikuiselle kuitenkin juuri ärsyttävästi pikkuisen kippana. Mulla riittää onneksi vajaamittaisia ystäviä ja tälle lätsälle on käyttäjä kiikarissa.

Ikkunakierrätystä

Mammapappa kerran menivät ja vaihtoivat tölliinsä uudet klasit, ja päätettiin säilytystilaongelmasta huolimatta sulloa vanhat ruudut mökin varastoon. Päinvastoin kuin yleensä, nämä tuunattavaksi säilötyt kapineet pääsikin yllättävän nopeasti käyttöön. Puolisko ruuvaili ja sahaili muutaman viikonlopun ja nyt mulla on tämmönen, jollaisesta en olis vielä kesä tai pari sitten ees uskaltanu haaveilla. Mietittiin tuota väritystä, yleensä ne tuppaa olemaan valkosia tai vaaleita ainakin. Mut ei tonne meijän kivikasaan mikään maalaisromantiikka oikein istu. Siitä tuli suojaväriin verhoutunut maastoon sulautuva ikkunahuone. Ovi puuttuu vielä, pitää etsiä joku käytetty ikkunallinen saunan tms. ovi. Seuraavaksi pitää hommata oven lisäksi multaa ja kehitellä jonkinlainen kastelusysteemi myös.

Kuka kaipaa inspiraatiokuvia kieppiaineksista tehdyistä kasvareista, niin täällä KLIK! löytyy melkosen ihastuttavia rakennelmia.

Kasvihuoneen lisäksi mökillä on tekeillä kasvimaa. Pieni, mutta toivottavasti kuitenkin satoa antava. Kaikki multa pitää tuoda sinne muualta. Tontilla oleva maa makaa kalliopedillä melko ohuena kerroksena ja on sellaista havumetsä- ja hiekkamöhjöä, josta lurahtaa vesi nopeasti läpi. Niin ja kiviä. Joka lapioniskulla kolahtaa aina johonkin murikkaan.

Nyt siellä on sitten kompaktikokoinen kasvimaa. Mustajuurta piti päästä ehdottomasti kokeilemaan ainakin. Multasyvyys mietitytti ja päätin rakentaa ikään kuin tårta på tårta, lisäkerroksen multaa puukehyksiä käyttäen. Mikäköhän on elinikä tuollaisella maata vasten olevalla käsittelemättömällä puulla? Toivottavasti nuo kehikot edes muutaman kesän kestäisi. Perälle pääsi syksyllä muutama viinimarja ja heräteostos-karukka, karviaisen ja herukan sekoitus. 

Sitten kaupunkikotiin, eli parvekkeelle. Parvekkeella on pari talvea selvinneet siperian- ja alppikärhöt. Ne kasvavat isoissa keramiikkaruukuissa, enkä ole niitä suojannut mitenkään. Aloittivat kukkimisen kiireellä, tuskin oli lehdet vielä puhjenneet. Nypin vasta vähän aikaa sitten viime vuotiset lehdet pois ja siemeniäkin olisi ollut. Millaisia jälkeläisiä tällaisista voisi tulla jos itse idättää, emonsa kaltaisia vai jotain ihan muuta?

Olen pähkäillyt että mistä teen tarpeeksi tilavia astioita parvekehyötykasveilleni ja eilen Tokmannin ulkopihan nurkasta bongasin kaksi 38-litran muovilootaa vitosen jämäkappalehintaan. Toisessa lepää nyt pikkuiset persiljan beibit ja muutama basilika, toiseen kylvin pari vahapapua, villirukolaa ja bataviasalaattia.

Beibit ulkoilemassa tänäiltana.

Jätskikeppoja mökille

Pääsin viime viikolla taas kirppupyrähdykselle (kiitos vaan Katja kyytistä taas!) ja pistelin rahaa haisemaan 8 euroa kun silmien eteen lipui tommonen paksu rakkolasinen lautanen, joita mulla onkin vino pino kaapissa. Saattaa olla Humppilaa, tai saattaa olla olemattakin. Tykkään noista 70-lukulaisista vihreistä, ruskeista ja sinapin värisistä lasivimpaimista kovasti. Löytyi vielä kymmenen punaista emalipintasta jälkkärikeppoa ja tajusin, että noihan just puuttuu mökiltä, miten olenkaan voinut elää ilman noita? Nyt on tenaville jätskikepposet sitte niin että isommallekin laumalle riittää samanlaiset kaikille.

 

Parvekkeella kukkii siperiankärhö tuhatta ja sataa, sininen alppikärhö on piukassa nuppuja.  Mietin joka päivä, koska nuo pikkutaimet uskaltais jättää yöksi parvekkeelle, niiden roudaus ees taas tuntuu jo selässä. Laskin, että mulla on lähemmäs 40 ananaskirsikan taimea muiden rehujen lisäksi. Jostain palstalta luin, että sellainen tarvitsee neliön verran lääniä ja pari metriä pystysuuntaankin tilaa itselleen ja vähintään ämpärin kokoisen astian. Oon pulassa.

Menin vielä elähtämään tässä kuussa vuodella ja yks ihana äiti-ihminen lähetti onnittelujen mukana tämmösen kuvan meistä. Toi on otettu muutama vuos sitten perhekerhon kevätretkellä kun oltiin vielä notkeita ja nuoria. Paikkaa en enää muista.

Jokanaisen käsityökurssi

Tässä se kirpparilöytö, jonka aiemmin mainitsin. Mapillinen käsityöohjeita kaavoineen, painettu armon vuosina 78-81. Kaks euroa. Kunto tällä höskällä on sen verran siisti, ettei tainnut perheenemo syntymäni aikoihin paljon käsitöitä ehtiä tehdä kun käsityökerhoon liittyi.

Silmäilin mapin vasta pikakelauksella ja tässä muutama hauska esimerkki, jonka voisin itse toteuttaa. Ensteks ajankohtaisuus, eli "Munakana". Mun on pakko nyt jostain kohta löytää se oma unelmieni emalipannu, että mä voin tehdä tämmösenkin.

Joulukalenteri. Kuvasta ei ihan aukea että miten tuo toimii, pitää siis perehtyä lisää.

Anorakki. Näyttää kivalta ja kokeilemisen arvoiselta, siis ihan itselleni meinasin.

Essu. Tämmönen mekkomainen yhden koon systeemi onkin olut to do-listalla. Yksi samantapainen mulla onkin ja tykkään käyttää sitä ennemmin ihan mekkona kuin essuna.

Lapsillekin löytyy kivoja juttuja. Niinku vaikka liivihameet.

Jäbäleissoneille henkselihousut.

Kersain lenkkiasu, oikeen kiva.

Ja leluja ja muuta hömppää:

Toi kerrossänkysysteemi on hiano. Oon pohtinut jotain vastaavaa meille kanssa.

Tämmönen olis kanssa kätevä jokamutsin varuste:

Lauantaishoppailua

Käväisin pitkästä aikaa meidän kirpulla ja olishan siellä taas ollut vaikka ja mitä mitä ilman ei kertakaikkiaan ihminen muka pysy elämään, mutta tyydyin finanssisyistä vaan muutamaan juttuun.

Esimerkiks tähän palleroiseen keltakantiseen muovirasiaan, joka on kuulemma pyöreän näkkärin säilyttämiseen tehty alunperin. Mä en oikein näkkäristä välitä, joten se matkustaa ehkä mökille keksipurkiksi. Siellä tarttis kaikki elintarvikkeet ollakin aina jossain kannellisissa kipoissa, kun köökissäkin suhaa usein joku muurahainen ja pelkään että sinne joku kaunis päivä löytää jotkut jauhonnakertajailjetykset, kun en ole noihin säilytysasioihin oikein panostanut.

Yhessä loossissa mua huuteli keltuaisen keltainen leipomiskulho. Varmaan vanha sekin. Onpa se kova ja painava verrattuna näihin nykyisiin muovikulhoihin, joita meillä halkee harva se päivä, kun kersat pitää niitä oktonauttikypärina. Tällä ne ei kyllä sitten leiki, tai mutsi muuttuu tosi mustaks. Punavalkoraita pönikkäkin halus ängetä mun ostoskoriin. En sitten jaksanu alkaa taistelemaan sen kanssa, tulkoot sitten.

Kattila, terästä vissiin (mä olen vähän huono näissä metalleissa), painava se ainakin on. Se maksoi euron ja aattelin että siinä lapsille hiekkalelu tai parvekkeelle kukkapurkki, mutta kun näytin sille kotona taikasientä, tai mikä ihmesieni se nyt olikaan, siitä tulikin oikeen säihkyvä ja kiva ja noi joskus aikaisemmin kirpparilta ostamani kastikesotkottimet jotenkin haluais pariutua tuon kattilan kanssa. En mä ehkä raskikaan tuota kukkapurkiksi haaskata. Mökillä tuolla vois kaminan päällä lämmittää vaikka jouluna plökiä.

 

Sitten ostin vielä ison mapillisen "Jokanaisen käsityökurssi" -ohjeita ja kaavoja, mutta palaan siihen myöhemmin ihan erikseen.

Talvileikki-takki tulevalle ekaluokkalaiselle

Aloitin jokunen ilta sitten yhden päässä jonkin aikaa muhineen homman, eli Ottobren pallohelmaisen Talvileikkitakin esikolle, jonka edellinen edustustakki olikin jo jotenkin päässyt kutistumaan. Nyt alkoi olla viime hetket takin toteutuksen osalta, koot kun loppuvat 128-senttiin. Hihat tuntui kaavassa naftilta, saksin muutaman sentin lisää pituutta niihin ja tikkasin vielä resoritkin jatkeeksi. Tykkään ihan sikana, mutta saas nähä kui luomus kelpaa ens syksynä leidille, kun ekaluokka alkaa ja toi retro ei ehkä ole niin hitti siinä ikäluokassa *itkee verta*. Aika homma tossa oli, kaikenmaailman rypytyslankoja sai viritellä sinne sun tänne, ei todellakaan mikään "pikasurautin joutessani kun beibi oli kauneusunilla" projekti.

Pikkusisko halus kanssa päästä sovittelemaan. Mulla olisi samaa kangasta oranssinruskeana versiona ja mietin jotta josko sitä ehtisi tehdä pienemmällekin likalle pallotakkinsa vähän eri sävyssä. Tossa alemmassa kuvassa takki on vielä vaiheessa, hihat ja taskunkannet loppusilaustaan vailla.